Isännöintiliitto

Tilaa syöte syöte Isännöintiliitto
Isännöintiliitto
Syötteen kokonainen osoite. 19 tuntia 52 min sitten

Taloyhtiöt tarvitsevat lakiin järeämpiä keinoja puuttua tupakointiin

17 kesäkuu, 2021 - 04:50

Taloyhtiöillä pitäisi olla mahdollisuus kieltää tupakointi asuntojen sisällä ja parvekkeilla, jos enemmistö osakkaista niin päättää. Taloyhtiöt tarvitsevat myös tehokkaampia keinoja puuttua tupakointikieltojen rikkomiseen. 

Taloyhtiöt ovat saamassa entistä kattavamman mahdollisuuden puuttua häiritsevään tupakointiin kaikilla taloyhtiön hallitsemilla piha-alueilla. Isännöintiliiton mielestä sosiaali- ja terveysministeriön ehdottama lakimuutos ei kuitenkaan ratkaise niitä keskeisiä ongelmia, joita taloyhtiöillä on nykyisen tupakkalain kanssa.  

Ongelmat liittyvät sekä tupakointikiellon hakemiseen että sen valvomiseen: molemmat ovat taloyhtiöille nykyisellään kalliita ja byrokraattisia prosesseja, eikä lakimuutos toisi näihin tarpeeksi helpotusta. 

− Olisi tärkeää, että taloyhtiöt voisivat enemmistöpäätöksellä kieltää tupakoinnin myös osakashallinnassa olevissa sisä- ja ulkotiloissa, kuten asunnoissa ja parvekkeilla. On nimittäin mahdollista, että tupakointi siirtyy entistä enemmän sisätiloihin, jos tupakointi kielletään yhtiön pihalla, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama

Tällä hetkellä taloyhtiöillä on rajalliset mahdollisuudet puuttua asunnoissa tapahtuvaan tupakointiin, vaikka se voi häiritä naapuriasukkaiden arkea merkittävästi. Tupakointikieltoa pitää hakea kunnalta ja sen määrääminen edellyttää muun muassa laajoja selvityksiä kiellon tarpeellisuudesta. 

− Taloyhtiöt eivät ole olleet valmiita tekemään kalliita selvitys- ja korjaustoimenpiteitä asunnoissa tapahtuvan tupakoinnin takia, koska se on hankalaa ja niistä aiheutuu huomattavia kustannuksia. 

Valvontamenettely ei toimi 

Toinen nykyisen tupakkalain keskeinen ongelma liittyy valvontaan, joka on käytännössä monimutkainen menettely. Esitetty lakimuutos ei toisi tähän helpotusta. 

− Taloyhtiöt tarvitsevat tehokkaita keinoja puuttua tupakointikieltojen rikkomiseen. Nythän valvonta edellyttää sekä taloyhtiön että kunnan viranomaisten aktiivisuutta eikä resursseja siihen ole aina riittävästi, Valkama kertoo. 

Asukkaat ovat herkästi yhteydessä isännöintiin, jos he kokevat häiritsevää tupakanhajua tai -savua. Isännöitsijällä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta puuttua asunnoissa tai parvekkeilla tapahtuvaan tupakointiin.  

− Isännöitsijä voi kehottaa keskustelemaan tupakoivan naapurin kanssa, tiedottaa tupakointikiellosta asukkaille tai ehdottaa hallitukselle, että tupakointikieltohakemus käsitellään yhtiökokouksessa. 

Lisätietoja

Jenni Valkama
Lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
p. 050 536 5154
jenni.valkama@isannointiliitto.fi 

Artikkeli Taloyhtiöt tarvitsevat lakiin järeämpiä keinoja puuttua tupakointiin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Asukkailta puuttuu tietoa energiatehokkuudesta, ja siksi kuntien pitäisi tarjota apua

5 kesäkuu, 2021 - 04:55

Asumisneuvonnan lisäksi kuntien pitäisi tarjota asumisen energianeuvontaa, jotta asumisen energiatehokkuus nytkähtäisi oikeasti eteenpäin.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta jarruttaa ennen kaikkea osakkaiden ja asukkaiden osaamisen puute: energiatehokkuuteen liittyviä asioita ei ymmärretä ja oikean ja puolueettoman tiedon saaminen koetaan hankalaksi. Tämä selvisi Isännöintiliiton keväällä julkistamasta Energiabarometrista.

Kunnissa on tehty asumisneuvontaa jo pitkään. Isännöintiliitto ehdottaa, asumisneuvonnan lisäksi kunnat tarjoaisivat asumisen energianeuvontaa.

– Tulevalla valtuustokaudella kuntien kannattaisi ottaa keskeiseksi tavoitteeksi asumisen energiatehokkuuden parantaminen. Tärkeä osa tätä olisi asumisen energianeuvonta ja sen kohdentaminen erityisesti taloyhtiöille. Noin puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä ja paras vaikuttavuus saavutetaan juuri taloyhtiöiden kautta, sanoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

Energiaviisas kunta on vetovoimainen

Viljamaa uskoo, että energia-asioihin, kiertotalouteen ja resurssiviisauteen panostavat kunnat tulevat olemaan niitä, joiden vetovoima kasvaa ja asumisviihtyvyys sekä asumisen laatu paranevat.

– Kannattaa muistaa, että energiatehokkuus on asukkaiden kukkaroiden kannalta erittäin hyvä ratkaisu. Kun kuluu vähemmän energiaa, säästyy rahaa.

Hyvänä esimerkkinä kuntien energianeuvonnasta toimii Helsingin kaupungin juuri perustama Energiarenessanssi-tiimi, joka pyrkii auttamaan erityisesti taloyhtiöitä energiatehokkuuden parantamisessa.

– Tämän mallin monistaminen olisi erittäin hyödyllistä joka puolella Suomea kuntien omat erityispiirteet huomioiden, Viljamaa uskoo.

Lisätietoja

Tuomas Viljamaa
Tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja
p. 040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Asukkailta puuttuu tietoa energiatehokkuudesta, ja siksi kuntien pitäisi tarjota apua julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Varo maksamasta asunnostasi liian kovaa hintaa – tutustu tähän taloyhtiön paperiin ennen kauppaa

3 kesäkuu, 2021 - 03:11

Erityisesti asuntokauppatilanteessa taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys on dokumentti, johon kannattaa perehtyä tarkasti. Muuten voi käydä pahimmillaan niin, että ostaja huomaa maksaneensa asunnostaan ylihintaa. Kunnossapitotarveselvitykseen liittyvä lakimuutos poistaisi pahimmat sudenkuopat.

Taloyhtiöiden hallitusten pitää tehdä vuosittain kunnossapitotarveselvitys, johon listataan viiden vuoden tähtäimellä taloyhtiön keskeisimmät korjaukset ja remontit. Selvitys on lain vaatima ja se pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa. 

Kunnossapitotarveselvityksen kuuluisi auttaa taloyhtiön hallitusta, osakkaita ja asunnon ostajia, mutta käytännössä selvitys voi aiheuttaa isoja ongelmia. 

– Kunnossapitotarveselvityksiä on moneen lähtöön. Niissä ei välttämättä kerrota, mitä korjauksia lähivuosina pitää tehdä tai ne kerrotaan epämääräisesti. Pahimmillaan ne kertovat taloyhtiön tilasta yhtä paljon kuin renkaiden potkiminen autosta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva

Mutulla tehty selvitys johti vahingonkorvauksiin

Hallituksen näppituntumalla tekemä kunnossapitotarveselvitys on vienyt taloyhtiön jopa vahingonkorvausvastuuseen. Vaasan hovioikeus teki pari vuotta sitten nyt lainvoimaisen päätöksen siitä, että ylimalkaisesti tehdyn kunnossapitotarveselvityksen takia osakas maksoi asunnostaan liian korkean hinnan ja oli vahingonkorvauksena oikeutettu saamaan taloyhtiöltä korjauksen vuoksi aiheutuneet sijaisasumisen kustannukset muuttokuluineen.  

– Hovioikeuden ratkaisu on yksi selkeä osoitus siitä, että kunnossapitotarveselvityksen laadullisia vaatimuksia pitää nostaa ja kunnossapidon osalta hallituksen pitäisi välttää omien tulkintojen tekemistä ja niiden sijasta tukeutua teknisiin ammattilaisiin, Koro-Kanerva huomauttaa. 

Lakia pitää muuttaa kahdella tavalla  

Isännöintiliitto ajaa asunto-osakeyhtiölakiin kahdenlaista muutosta: Ainakin yli 10 huoneiston taloyhtiöissä kunnossapitotarpeet pitäisi kirjata 10 vuoden päähän. Lisäksi kunnossapitotarveselvityksen taustalla pitäisi olla asiantuntijan tekemä kuntoarvio. 

– On edelleen taloyhtiöitä, joissa korjaustarpeita ei arvioida suunnitelmallisesti. Korjausten tulisi pohjautua teknisen asiantuntijan tekemään kuntoarvioon ja huolelliseen suunnitteluun, joista osakkaat ovat hyvissä ajoin tietoisia. Tällöin osakkaiden on helpompi sitoutua pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon ja he ymmärtävät myös hallituksen sekä isännöinnin tärkeän roolin siinä, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtajistoon kuuluva Tiia Granberg

Isännöintiliitto on lausunut kunnossapitotarveselvityksen muutostarpeesta monta kertaa ja liiton esitys on nyt oikeusministeriön muutostarvelistalla.  

Lisätietoja

Mia Koro-Kanerva
Toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
p. 050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi 

Tiia Granberg
Vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja, Isännöintiliitto
p. 040 531 4800
tiia.granberg@isannointigranberg.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Varo maksamasta asunnostasi liian kovaa hintaa – tutustu tähän taloyhtiön paperiin ennen kauppaa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Riitely ilmalämpöpumpuista sai ratkaisun: tukala kuumuus on osakkaalle painava peruste asentamiseen

26 toukokuu, 2021 - 04:00

Ilmalämpöpumppu voi lisätä merkittävästi asumismukavuutta eikä taloyhtiöiden pitäisi kieltää niiden asentamista heppoisin perustein. Isännöintiliitto pitääkin korkeimman oikeuden tekemää tuoretta ratkaisua hyvänä asiana. 

Taloyhtiöt ja osakkaat kiistelevät monesti siitä, saako omalle parvekkeelle asentaa asuntoa viilentävän ilmalämpöpumpun. Lain tulkinta on ollut tähän asti selvästi taloyhtiön puolella, ja yhtiöillä on ollut käytännössä oikeus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeille ilman perusteluja. 

Nyt asiassa on tapahtunut linjamuutos, joka on selkeästi osakkaan puolella. Korkein oikeus antoi viime viikon perjantaina ratkaisun yhtiön ja osakkaan välisessä ilmalämpöpumppukiistassa osakkaan hyväksi. 

– Korkein oikeus linjasi ratkaisussaan, että osakkaalla oli oikeus asentaa ilmalämpöpumppu omalle parvekkeelleen, vaikka asennus edellytti yhtiön vastuulla olevan seinärakenteen poraamista. Nyt taloyhtiöt eivät voi enää ilman asianmukaisia perusteita kieltää muutostöitä parvekkeella, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama.  

Muutostyöoikeus ei ole itsestäänselvyys 

Tehty ratkaisu perustui siihen, että asunto ja parveke muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka niiden välissä on yhtiön vastuulle kuuluva ulkoseinä. Asennus ei myöskään aiheuttanut kohtuutonta haittaa taloyhtiölle suhteessa osakkaan saamaan hyötyyn. Oikeuden mukaan asennus oli tehty muun muassa huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen, joten perusteita muutostyön kieltämiseen ei ollut. 

Korkeimman oikeuden ratkaisu ei jatkossakaan tarkoita, että osakkaan oikeus muutostöihin olisi itsestäänselvyys. Esimerkiksi parvekkeiden kohdalla muutostyöoikeutta rajoittaa se, miten muutos vaikuttaa kiinteistön ulkonäköön tai taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin.  

– Muutostyöstä aiheutuvia haittoja ja hyötyjä on harkittava aina tapauskohtaisesti. Taloyhtiöllä on edelleen mahdollisuus asettaa ehtoja tai jopa kieltää muutostyö, jos muutokset vaikuttavat esimerkiksi julkisivun ulkonäköön tai asentaminen ei ole teknisesti mahdollista rakennusta vahingoittamatta.  

Isännöinnin rooli korostuu 

Ilmalämpöpumpun asentamiseen liittyy monia vaiheita ennen kuin osakkaan tekemä muutostyöilmoitus johtaa itse ilmalämpöpumpun asennukseen. Tässä prosessissa isännöinnin asiantuntijuus on keskeisessä roolissa. 

Isännöitsijän tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että osakas toimittaa kaikki tarvittavat tiedot hallituksen päätöksentekoa varten. Isännöitsijän kuuluu myös varmistaa, että yhtiö asettaa muutostyölle sellaiset ehdot, joilla varmistetaan oikea asennustapa juuri kyseisessä rakennuksessa. 

– Isännöitsijän kannattaa tarvittaessa käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi teknistä asiantuntijaa, kun arvioidaan asennuksen mahdollisuutta yksittäistapauksessa. Puitteet ilmalämpöpumppujen asentamiseen ovat hyvin erilaiset tiiviisti rakennetussa, vanhassa kantakaupungissa ja uudella, väljemmin rakennetulla asuinalueella, Valkama huomauttaa.

Lisätietoja

Jenni Valkama
Lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
jenni.valkama@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Riitely ilmalämpöpumpuista sai ratkaisun: tukala kuumuus on osakkaalle painava peruste asentamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Suomalaiset velkaantuvat vauhdilla – myös taloyhtiölainat pitäisi huomioida osana kotitalouksien velkaa

14 toukokuu, 2021 - 03:45

Suomeen valmistellaan positiivista luottotietorekisteriä, jonka kautta luotonantajat voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja muut tulotiedot. Taloyhtiölainat ovat jäämässä ensimmäisessä vaiheessa ulos positiivisesta luottotietorekisteristä ja se on ongelma.

Isännöintiliitto vaatii oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa, että positiiviseen luottotietorekisteriin merkitään mahdollisimman pian myös osuudet taloyhtiölainoista. Vaikka taloyhtiölainat ovat taloyhtiön nimissä, lainat jakautuvat kuitenkin osakkaiden vastuulle ja ne voivat muodostaa suuriakin lainasummia yksittäisille ihmisille.

Jos taloyhtiölainat eivät näy ollenkaan rekisterissä, luotonantajat eivät saa kokonaiskäsitystä velkatasosta. Silloin on mahdollista, että ihmiset velkaantuvat hallitsemattomasti. Inhimillisten seurauksien lisäksi se nostaa taloyhtiölainojen riskitasoja, mistä seuraa lainahintojen ja marginaalien nousu.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden tarpeellisten korjausten tekeminen tulee kalliimmaksi. Se johtaisi väistämättä myös asumismenojen nousuun. Taloyhtiölainoilla on erittäin tärkeä merkitys myös uudisrakentamisen rahoittamisessa, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Jotta yhtiölainat saadaan positiiviseen luottotietorekisteriin, pitää tiedot ensin saada taloyhtiöiden tietoja yhteen paikkaan kokoavaan huoneistotietojärjestelmään. Näiden kahden järjestelmän toimivuus ja yhteensovittaminen vaatii isoja panostuksia valtionhallinnolta.

– Taloyhtiölainojen osalta on pakko saada huoneistotietojärjestelmä ensin kuntoon. Ei ole mitään järkeä tehdä systeemiä, jossa kahteen eri paikkaan vietäisiin samoja taloudellisia tietoja, Koro-Kanerva tähdentää.

Hänen mukaansa huoneistotietojärjestelmän tietojen pitää päivittyä reaaliaikaisesti positiiviseen luottotietorekisteriin. Rekisterin tiedot vaikuttavat yksittäisten ihmisten luotonsaantiin, joten tietojen ajantasaisuus on tärkeää.

Huoneistotietojärjestelmä työllistää taloyhtiöitä ja isännöintiä

Isännöintiliitto on huolissaan järjestelmien kehittämisen tuomasta työmäärästä isännöintialalle ja taloyhtiöille. Rekisterien luotettavuus on tärkeää, mutta tietojen kokoaminen, siirtäminen ja ajan tasalla pitäminen vaatii myös ison työn. Tiedot eivät siirry järjestelmiin itsekseen.

– Ei voida vain automaattisesti olettaa, että isännöinti ja taloyhtiöt hoitavat asian tuosta vain. Pelkästään osakeluetteloiden siirto vie todella reippaasti työaikaa niin isännöintiyrityksiltä kuin taloyhtiöiltäkin. Tämä on tullut alalle jopa vähän yllätyksenä. Eivätkä vaatimukset ole vähentymässä, päin vastoin. Lähivuosina myös korjausrakentamisen tarpeet ja energiatehokkuuden parantaminen ovat isoja työllistäviä kokonaisuuksia isännöintialalle, Koro-Kanerva muistuttaa.

Huoneistotietojärjestelmän kehitys on vielä kesken. Tulevaisuudessa järjestelmä sisältää omistustietojen lisäksi taloyhtiön teknisiä ja taloudellisia tietoja.

Isännöintiliitto on mukana huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksessä.

Lue Isännöintiliiton oikeusministeriölle jättämä lausunto.

Lisätietoja
Mia Koro-Kanerva
toimitusjohtaja
050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi

Artikkeli Suomalaiset velkaantuvat vauhdilla – myös taloyhtiölainat pitäisi huomioida osana kotitalouksien velkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Yhtiökokouksille lisäaikaa – nyt pitää päättää siirretäänkö vai pidetäänkö etänä

11 toukokuu, 2021 - 11:06

Taloyhtiöt saavat lisäaikaa yhtiökokouksille myös tänä vuonna. Osa taloyhtiöiden tärkeistä päätöksistä siirtyi viime vuonna koronan vuoksi. Taloyhtiöissä pitää nyt päättää, miten ja milloin yhtiökokous pidetään.

Taloyhtiöt saivat viime vuoden tapaan lisäaikaa yhtiökokousten pitämiseen, kun eduskunta hyväksyi määräaikaisen lain, jonka myötä kevään ja kesän yhtiökokoukset on pidettävä 30.9. mennessä.

– Taloyhtiöissä pitää nyt päättää, siirretäänkö yhtiökokousta vai pidetäänkö se normaalissa aikataulussa etäyhteyksien avulla. Kokousta ei kannata siirtää vain koska se on mahdollista, vaan ainoastaan jos se on välttämätöntä, lakiasiantuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta painottaa.

Toisissa yhtiöissä ajatellaan, että esimerkiksi isosta remontista on helpompi päättää kasvokkaisessa kokouksessa. Joissakin taloyhtiöissä päätöksiä lykättiin jo viime vuonna.

– Pitää muistaa, että yhtiökokous ei ole ainoa paikka missä asioista keskustellaan. Isoihin remontteihin liittyy myös asukasinfoja, joita voi myös järjestää etänä ja joiden materiaaleja voi jakaa osakkaille ja asukkaille eri tavoin. Yhtiökokouksessa tehtäviin päätöksiin liittyvät taustamateriaalit pitäisi aina toimittaa ajoissa ja kattavina osakkaille, Valkama muistuttaa.

Kokouspaikalle saapumista ei voi kieltää, joten turvallisuuteen pitää panostaa

Isännöintiliitto suosittelee etäyhteyksien käyttöä ja on kannustanut niiden pariin esimerkiksi erilaisin ohjein. Osa ohjeista on tuotettu yhdessä Kiinteistöliiton kanssa. Ohjeet ovat kaikkien saatavilla Isännöintiliiton verkkosivuilla.

– Viimeisen vuoden aikana on huomattu, että yhtiökokouksiin on osallistuttu enemmän. Etäyhteyksien avulla moni sellainenkin, joka ei yleensä osallistu, on nyt innostunut mukaan. Se on hyvä asia. Etäyhteydet ovat osa taloyhtiödemokratiaa, Valkama sanoo.

Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa etäyhteyksien pariin. Valkama on törmännyt muutamiin yhtiökokouskutsuihin, joissa osakkaita on kielletty tulemasta kokouspaikalle.

– Tällaista kieltoa ei voi asettaa, koska lain mukaan osakkailla on oikeus tulla kokouspaikalle. Etäyhteyksiä ja valtakirjoja voi suositella, mutta ketään ei voi käskeä jäämään kotiin. Osakkailla on oikeus osallistua päätöksentekoon, hän sanoo.

Aluehallintovirastojen kokoontumisrajoitukset eivät koske yhtiökokouksia. Jos yhtiökokoukseen kokoontuu paljon ihmisiä kasvokkain, kokoukselle on varattava tarpeeksi iso tila, jotta osallistujat voivat pitää turvavälit. Tiloissa pitää olla myös käsienpesumahdollisuus tai käsidesiä osallistujille. Jos kokoukseen tulee tilaan nähden liikaa osallistujia, voidaan osaa pyytää osallistumaan valtakirjojen avulla tai jopa siirtää kokousta uuteen ajankohtaan.

Lisätietoja
Jenni Valkama
lakiasiantuntija
jenni.valkama@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Yhtiökokouksille lisäaikaa – nyt pitää päättää siirretäänkö vai pidetäänkö etänä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Sopuisa vappu taloyhtiössä – parvekegrillauskin on sallittua

30 huhtikuu, 2021 - 04:00

Vappu innostaa juhlistamaan kevättä ja grillaamaan parvekkeilla. Se on täysin sallittua, kun muistaa muutamat pelisäännöt, Isännöintiliitosta muistutetaan.

Kun suuremmat vappuriennot on koronan takia peruttu, haluaa moni juhlistaa vappua kotona. Innokkaimmat avaavat grillikauden ja kutsuvat kokoontumisrajoitusten puitteissa ystäviä kylään.

– Parvekegrillaus herättää joskus tunteita taloyhtiöissä. Grillaaminen on kuitenkin sallittua myös parvekkeella, kunhan sen tekee turvallisesti, johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta muistuttaa.

Joissakin taloyhtiöissä parvekegrillaus on kielletty järjestyssääntöjen nojalla. Järjestyssäännöt eivät voi kuitenkaan rajoittaa normaalia elämää, joten pykälä jää helposti kuolleeksi kirjaimeksi.

– Sen sijaan, että taloyhtiöissä yritetään kieltää parvekegrillaaminen, kannattaa panostaa ohjeisiin ja turvallisuuteen. Taloyhtiö voi harkita myös yhteistä grillipaikkaa pihalle, Falck-Hvilstafeldt ehdottaa.

Taloyhtiö voi pääsääntöisesti puuttua parvekegrillaamiseen vain, jos se aiheuttaa aidon turvallisuusriskin. Grillaajien kannattaakin muistaa parvekegrillauksen pelisäännöt:

  • Käytä toimivaa ja turvallista kaasu- tai sähkögrilliä.
  • Parvekkeella ei saa sytyttää avotulta. Kertakäyttögrilli rinnastuu avotuleen, eikä hiiligrilliäkään kannata käyttää parvekkeella, sillä hiilien sytytykseen liittyy aina palovaara.
  • Tarkista, että grilli on tasaisella, palamattomalla alustalla ja riittävän kaukana palavasta materiaalista.
  • Huomioi naapurit grillibileissä. Ruuan käry ja melu voivat häiritä muita.
  • Jos käytät kaasugrilliä, käsittele kaasupulloja turvallisesti. Nestekaasua saa säilyttää asunnossa korkeintaan 25 kg. Taloyhtiön varastotiloissa kaasua ei saa säilyttää.
  • Huolehdi, että asunnossasi on riittävästi toimivia palovaroittimia.
Vappujuhlissa täytyy muistaa myös naapurit

Ravintoloiden aikainen sulkeutuminen on joissakin taloyhtiöissä johtanut siihen, että juhlat jatkuvat kotona.

– Illanvietoissa täytyy muistaa myös naapurit. Yörauhaa pitää kunnioittaa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

Hän vinkkaa, että vappusuunnitelmistaan voi kertoa naapureille esimerkiksi yhteisellä ilmoitustaululla ja pahoitella mahdollista meteliä.

– Jos naapurin meteli kuitenkin häiritsee, kannattaa käydä koputtamassa ovelle ja sanoa asiasta. Kaikki eivät tiedä, miten hyvin ääni kantaa esimerkiksi kerrostalossa.

Jos pyyntö ei tuota tulosta, voi häiriöstä ilmoittaa poliisille.

Lisätietoja
Marianne Falck-Hvilstafeldt
Johtaja
0400 608 920
marianne@isannointiliitto.fi

Artikkeli Sopuisa vappu taloyhtiössä – parvekegrillauskin on sallittua julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Yhä useampi putkiremontti jää tekemättä, kun rahaa ei ole – ongelma pahentunut nopeasti

29 huhtikuu, 2021 - 04:00

Taloyhtiöiden putkiremontteja jää toteutumatta dramaattisesti aiempaa enemmän rahoitusvaikeuksien takia. Trendin jatkuessa joudutaan yhä useammin miettimään, pitääkö rakennus purkaa kokonaan vai korjataanko sitä kevyemmin.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri paljastaa merkittävän muutoksen taloyhtiöiden remonttirahoituksessa. Viime vuonna 6 prosenttia isännöitsijöistä sanoi, että putkiremontteja on jäänyt toteutumatta taloyhtiön rahoitusvaikeuksien takia. Tänä vuonna 15 prosenttia vastaajista uskoo, että remontti ei onnistu rahoituksen puuttuessa.

– Yhdeksän prosenttiyksikön kasvu on todella merkittävä, etenkin kun trendi on, että putkiremontit kallistuvat entisestään muun muassa materiaalikustannusten ja yleisen hintojen nousun takia, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Jos rakennusta ei pystytä korjaamaan, se tarkoittaa väistämättä jossain vaiheessa sitä, että asuinkelvoton rakennus pitää purkaa.

– Näyttää selvältä, että taloyhtiöiden ja asuntojen purkamiset lisääntyvät tällä vuosikymmenellä, Viljamaa arvioi.

Putkiremonteissa näkyy konkreettisesti Suomen alueellinen eriytyminen. Rahoitusvaikeudet nimittäin perustuvat erityisesti siihen, että tietyillä alueilla asuntojen arvo laskee ja samaan aikaan putkiremonttien kustannukset nousevat.

– Jos asuntojen keskineliöhinta on 5000 euroa ja aiempaa velkaa ei ole, rahoituksen saamisessa ei todennäköisesti ole suurempia ongelmia. Mutta jos asuntojen neliöhinta on alle 1500 euroa, rahoituksen saaminen ei ole todellakaan itsestäänselvyys.

Perinteisille putkiremonteille tarvitaan lisää vaihtoehtoja

Rahoitusvaikeuksien takia taloyhtiöiden korjauksia joudutaan yhä useammin pilkkomaan, pienentämään ja muuttamaan. Rahoituksen saaminen vaatii isännöinniltä entistä enemmän neuvottelutaitoja ja osaamista sekä taloyhtiöiltä kykyä tehdä kompromisseja.

– Taloyhtiöissä pitää ymmärtää, että ei voida hakea rahoitusta Teslaan, kun käytännössä skootteri on ainoa mahdollinen vaihtoehto, Viljamaa vertaa.

Isännöitsijät toivovat markkinoille uusia niin sanottuja kevytkorjauksen malleja ja uutta teknologiaa, joiden avulla putkistoja voitaisiin korjata pienemmällä budjetilla. Kevytkorjaamiseen haasteita tuovat kuitenkin muun muassa talotekniikan vaatimukset ja rakennusviranomaisten määräykset.

– On tietysti hyvä, että Suomessa rakennuksissa on korkea laatutaso, mutta alueiden eriytyessä on entistä vaikeampaa saada rahoitusta kokonaisvaltaiseen putkiremonttiin. Siksi tarvitaan kevytkorjaamisen malleja, joiden avulla korjaaminen on mahdollista niin, että talossa voi vielä asua turvallisesti ja viihtyisästi sen sijaan, että talo saa suoraan purkutuomion.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 12:nnen kerran. Tutkimukseen vastasi 127 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 3000 taloyhtiötä ympäri Suomen. Barometri toteutettiin yhteistyössä DanskeBankin, Rakennuttajakaari Oy:n ja Uponorin kanssa.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin.

Lisätietoja

Tuomas Viljamaa
Vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi

Artikkeli Yhä useampi putkiremontti jää tekemättä, kun rahaa ei ole – ongelma pahentunut nopeasti julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Putkiremonttibarometri: Koronan takia putkiremontit siirtyvät ja hinnat nousevat

22 huhtikuu, 2021 - 06:00

Isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien hinnat nousevat merkittävästi. Hintojen nousu ja koronan aiheuttamat vaikeudet päätöksenteossa tuovat haasteita putkiremonttien toteuttamiseen.

Isännöintiliiton tuoreesta Putkiremonttibarometrista käy ilmi, että putkiremontteja tehdään nyt eniten 1970-luvun alussa rakennettuihin taloyhtiöihin. Suomen asuntokannasta valtaosa on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla, joten putkiremontteja pitää tehdä tällä vuosikymmenellä vielä runsaasti.

Barometrissa isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien kustannukset nousevat seuraavan vuoden aikana melko merkittävästi, jopa 5−10 prosentilla. Yksi syy tähän on korona.

− Koronan väistyessä taloyhtiöt saattavat innostua korjaamaan aiempaa enemmän pienen hiipumisen jälkeen. On selvää, että kysynnän kasvaminen tarkoittaa myös urakoiden hintojen nousua, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Viruksen pelko vaikuttaa taloyhtiöiden päätöksentekoon

Putkiremontit eivät ole säästyneet koronan tuomilta haasteilta ja erityisesti päätöksenteko on vaikeutunut huomattavasti pandemian takia. Jopa puolet vastaajista kokee, että putkiremonteista ja muusta korjausrakentamisesta päättäminen on vaikeutunut tai vaikeutuu jatkossa.

− Päätöksenteon vaikeutuminen etäkokousten takia oli odotettu tulos, mutta vastauksissa näkyi myös pelkoa siitä, että remontin tekeminen levittää virusta. Vieraita ihmisiä ei haluta omaan kotiin ja erityisesti iäkkäistä ihmisistä ollaan huolissaan, Viljamaa sanoo.

Haasteeksi tulee se, miten putkiremontteja saadaan tehtyä samaan aikaan, kun niiden hinnat nousevat ja päätöksenteko vaikeutuu.

− Lainan saaminen vaikeutuu niillä alueilla, missä asuntojen vakuusarvot eivät kasva samaa vauhtia putkiremonttien hintojen kanssa. Tämä kehitys koskee isoa osaa Suomen taloyhtiöistä, joten suunnitelmallisen kiinteistöpidon ja hyvän isännöinnin merkitys kasvaa entisestään.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 12:nnen kerran. Tutkimukseen vastasi 127 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 3000 taloyhtiötä ympäri Suomen. Barometri toteutettiin yhteistyössä DanskeBankin, Rakennuttajakaari Oy:n ja Uponorin kanssa.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin.

Lisätietoja
Tuomas Viljamaa
Vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
p. 040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi

Artikkeli Putkiremonttibarometri: Koronan takia putkiremontit siirtyvät ja hinnat nousevat julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Taloyhtiöiden remontit jumittavat – kotitalousvähennys kannustaisi tarvittaviin korjauksiin

16 huhtikuu, 2021 - 05:00

Etenkin muuttotappioalueiden taloyhtiöiden on vaikea tehdä tarvittavia korjauksia rahoituksen puuttuessa. Isännöintiliitto ehdottaa, että kotitalousvähennys laajennettaisiin myös taloyhtiöiden remontteihin.

Lähivuosina valtaosa taloyhtiöistä tarvitsee mittavia korjauksia ikänsä puolesta. Samaan aikaan erilaiset energiatehokkuusvaatimukset asettavat remonteille muitakin tavoitteita. Tämä vaikeuttaa etenkin syrjäseutujen taloyhtiöiden remonttirahoitusta.

Muuttotappioalueella vanhan taloyhtiön vakuusarvo voi olla niin pieni, etteivät pankit uskalla rahoittaa mittavia korjauksia. Se tarkoittaa, ettei remontteja ole varaa tehdä välttämättä ollenkaan.

– Jos haluamme auttaa taloyhtiöitä pitämään huolta kiinteistöistään erityisesti muuttotappioalueilla, tarvitaan valtiolta ja kunnilta uusia välineitä. Jos korjauksille ei saada rahoitusta, kiinteistö pitää ajaa loppuun kuin vanha auto, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa vertaa.

Yksi kannustin voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin.

– Se olisi tasapuolinen ja hyvä uusi malli, jolla tarpeellisia remontteja saataisiin liikkeelle taloyhtiöissä, Viljamaa sanoo.

Hän näkee, että hallituksella on kehysriihessä mahdollisuus puuttua alueiden eriytymiseen ja taloyhtiöiden energiatehokkuuden lisäämiseen juuri laajentamalla kotitalousvähennys taloyhtiöiden remontteihin.

Energiatehokkuuteen pitäisi satsata kepin lisäksi porkkanalla

Tämänkin kevään yhtiökokouksissa tehdään päätöksiä isoista remonteista.

– Päätöksenteko voi olla vaikeaa jo siitä syystä, että taloyhtiöissä on paljon erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Päätöksentekoa ei helpota se, että paineita tulee myös ulkopuolelta, Viljamaa sanoo viitaten esimerkiksi kansallisiin energiatehokkuustavoitteisiin, jotka velvoittavat parantamaan energiatehokkuutta erilaisissa remonteissa.

Hänen mukaansa taloyhtiöissä tarvitaan kepin lisäksi porkkanaa.

– Energiaremontti säästää käytännössä aina osakkaiden rahaa pitkällä aikavälillä. Kuitenkin kokouksissa on usein vaikeaa luoda osakkaille selkeää näkymää tästä tulevasta säästöstä. Päätöksentekokynnystä madaltaisi se, että jo hankevaiheessa saataisiin säästöä avustuksen tai vähennyksen muodossa. Energia- ja avustuspolitiikan pitäisi myös olla pitkäjänteisempää, jotta taloyhtiössä uskalletaan tehdä päätöksiä, hän sanoo.

Lisätietoja

Tuomas Viljamaa
Vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja, Isännöintiliitto
040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi

Uutishuoneeseen

Artikkeli Taloyhtiöiden remontit jumittavat – kotitalousvähennys kannustaisi tarvittaviin korjauksiin julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

”Isännöintialan laatuun ja osaamiseen pitää panostaa” – koronavuonna kouluttauduttiin virtuaalisesti 

24 maaliskuu, 2021 - 11:01

Isännöintialan laatua parannetaan kouluttamalla ja tekemällä vankkaa yhteistyötä muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Koronaepidemia on vaikuttanut myös järjestökentän työhön. Isännöintiliitto on panostanut jäsenkohtaamisiin myös poikkeusvuoden keskellä: virtuaalisia koulutuksia on pidetty enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Olemme siirtäneet onnistuneesti verkkoon myös niitä tapahtumiamme ja koulutuksiamme, jotka perinteisesti on pidetty kasvotusten. Jäseniltä on tullut kiitosta siitä, että nyt voi osallistua mistä päin Suomea tahansa, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva iloitsee.

Isännöintiliitto järjesti viime vuonna 52 erilaista tapahtumaa ja webinaaria.

– Isännöintialan laatuun ja osaamiseen pitää panostaa. Jäsentemme kouluttaminen on yksi osa tätä työtä, Koro-Kanerva sanoo.

Isännöinnin laatuun panostetaan yhteistyöllä

Koro-Kanerva korostaa alan avoimuutta ja vastuullisuutta. Alan eettisyyteen ja laatuun kiinnitetään huomiota entistä enemmän etenkin yhteistyön kautta.

Isännöintiliitto panostaa entistä enemmän myös Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kehittämiseen. ISA ry on vuonna 1987 perustettu yhdistys, joka ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöitsijöitä ja isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. ISA:n perustajajärjestöjä ovat Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto.

ISA on saanut uutta pontta toimintaansa, kun yhdistyksen ensimmäinen asiamies Antti Kumpulainen aloitti tehtävässään maaliskuun alussa.

– Haluamme olla vahvasti mukana kehittämässä ISA:a ja sen myötä koko toimialaa. Uudistamme parhaillaan myös isännöinnin eettisiä ohjeita Kiinteistöliiton, RAKLI:n ja ISA:n kanssa. Kiinteistöalalla tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, Koro-Kanerva näkee.

Alan asiantuntijuutta ja yhteistyötä koko alan eteen korostetaan myös Isännöintiliiton uudessa strategiassa, joka otettiin käyttöön vuoden alusta.

Toivo Korhonen jatkaa puheenjohtajana

Tänään Isännöintiliiton jäsenet valitsivat liittokokouksessa uuden hallituksen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Toivo Korhonen.

– Syvennämme uuden strategian mukaisesti Isännöintiliittoa yhteistyöhakuisena asiantuntijaorganisaationa. Olemme yhä vahvempi vaikuttaja niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin kiinteistö- ja rakennusalallakin. Vaikuttamistyön vahvistamisessa on eväät isännöintialan imagon parantamiseen ja arvostuksen nostamiseen, Korhonen linjaa.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Krister Ilvonen, toiseksi varapuheenjohtajaksi Juha Niskanen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Tiia Granberg. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Peter HillmanTarja KorhonenAri PeräläRiku PönkänenJan-Erik WaseniusJaana KvistArttu LehtonenJukka Mäkinen ja Aleksi Puisto.

Lisätietoja

Mia Koro-Kanerva
toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi  

 Uutishuoneeseen

Artikkeli ”Isännöintialan laatuun ja osaamiseen pitää panostaa” – koronavuonna kouluttauduttiin virtuaalisesti  julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Moni taloyhtiö hylkää kaukolämmön – nyt halutaan ekologista ja edullista

22 maaliskuu, 2021 - 05:30

Kaukolämpö ei ole enää taloyhtiöille houkutteleva lämmitysmuoto, selviää Isännöintiliiton Energiabarometrista. Sen sijaan esimerkiksi kustannustehokas ja ekologinen maalämpö kiinnostaa.

Tällä hetkellä jopa 77 prosenttia taloyhtiöistä lämpenee kaukolämmöllä, kerrostaloyhtiöistä jopa 86 prosenttia. Määrä tulee putoamaan tulevaisuudessa rajusti, ennakoi Isännöintiliiton Energiabarometri.

Kyselytutkimuksessa vain 48 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Jopa 30 prosenttia arvioi taloyhtiön valitsevan maalämmön.

– Lämmityskustannusten ja kaukolämpömaksujen nousu voivat olla yksi syy siihen, että muita lämmitysmuotoja harkitaan entistä enemmän. Esimerkiksi maalämpö on ekologinen ja usein myös vastikeneutraali hankinta, joten se vaikuttaa olevan monelle taloyhtiölle itsestään selvä vaihtoehto, vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta sanoo.

Vastikeneutraali tarkoittaa, että hanke maksaa itsensä takaisin. Vaikka esimerkiksi maalämmön asentaminen maksaisi paljon, tippuvat lämmityskulut heti sen jälkeen. Osakkaiden maksut eivät siis nouse hankkeen myötä.

– Taloyhtiöiden korjauslainojen korkotaso on nyt erittäin matala. Se mahdollistaa usein maalämpöinvestoinnin niin, ettei vastikkeita tarvitse nostaa.

Maalämmön lisäksi vastaajat nostivat vaihtoehdoiksi erityisesti erilaiset ilmalämpöpumput ja lämmön talteenoton.

Sähkönkulutus kasvaa

Taloyhtiöissä panostetaan ympäristöystävällisyyteen monella tavalla. Viljamaa huomauttaa, että uusien, sähköllä toimivien lämmitysratkaisujen ja esimerkiksi kasvavan sähköautokannan myötä sähkön toimintavarmuus on entistäkin tärkeämpää.

– Sähkönkulutuksen kasvulle on jo ratkaisuja, sillä esimerkiksi aurinkopaneelien tehokkuus on kehittynyt paljon. Ne tuottavat sähköä Suomenkin oloissa aiempaa paremmin, hän sanoo.

Taloyhtiö voi nykyään hyödyntää aurinkopaneeleilla saatavaa sähköä aiempaa helpommin. Taloyhtiöt ovat tämän vuoden alusta saakka voineet perustaa oman energiayhteisön, joka rinnastetaan sähkön pientuottajaan. Taloyhtiön ei tällöin tarvitse maksaa tuottamastaan sähköstä veroja.

– Tulemme näkemään senkin päivän, kun aurinkopaneelia taloyhtiön katolla pidetään itsestäänselvyytenä, Viljamaa arvioi.

Isännöintiliiton Energiabarometriin vastasi 117 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Otos kattaa noin 3000 taloyhtiötä. Barometri toteutettiin yhteistyössä Carunan, Cervin, DNA:n Wattisen, Fiksuveden, Handelsbankenin ja Vahasen kanssa.

Tutustu Energiabarometrin tuloksiin.

Lisätietoja
Tuomas Viljamaa
vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi

Artikkeli Moni taloyhtiö hylkää kaukolämmön – nyt halutaan ekologista ja edullista julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Yhtiökokous voi olla koronalinko – AVI:n tulkinta herättää hämmennystä taloyhtiöissä

12 maaliskuu, 2021 - 12:32

Aluehallintoviraston muuttuneen tulkinnan mukaan taloyhtiöiden yhtiökokouksia eivät koske kokoontumisrajoitukset. Isännöintiliitto pitää uutta tulkintaa isona riskinä niin isännöitsijöiden kuin osallistujienkin turvallisuuden kannalta. 

Isännöintiliitto suosittelee edelleen vahvasti, että yhtiökokouksissa huomioidaan alueelliset kokoontumisrajoitukset ja kokoustetaan etäyhteyksien avulla. Aluehallintoviraston muuttuneen tulkinnan mukaan AVI:n määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koskekaan taloyhtiöiden yhtiökokouksia. 

– Tulkinta on tautiturvallisuuden kannalta erittäin huono. Isojen yhtiöiden kohdalla puhutaan sadoista osakkaista ja yksi isännöitsijä osallistuu useiden taloyhtiöiden kokouksiin. Riski viruksen leviämiseen on suuri, sillä sehän tarttuu isossa joukossa yhtä lailla, olipa tilaisuus lain mukaan yleisötilaisuus tai ei, toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliitosta sanoo.

Kokoontumisrajoitukset ovat olleet taloyhtiölle tarpeellisia, sillä niiden avulla on voitu rajata kokouspaikalle tulijoiden määrää. Nyt ei ole selkeää, mihin raja vedetään. Isännöintiliitto pitää muuttunutta tulkintaa myös ristiriitaisena suhteessa muihin koronarajoituksiin ja tautitilanteeseen. 

Yhtiökokouksille tarvitaan jatkoaikaa 

Oikeusministeriössä suunnitellaan parhaillaan määräaikaista lakimuutosta, jonka myötä yhtiökokousten pitämiseen saisi jatkoaikaa. Lain mukaan yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Koska monella taloyhtiöllä tilikausi on kalenterivuosi, on kevät perinteisesti kiireistä kokousaikaa. 

Määräaikainen laki mahdollistaisi sen, että kokoukset voitaisiin järjestää turvallisesti. Isännöintiliitto pitää jatkoaikaa erittäin tarpeellisena ja hyvänä asiana. Vastaavanlainen jatkoaika annettiin myös viime kevään yhtiökokouksille, joita sai pitää syksyyn saakka. 

– On ensisijaisen tärkeää, että yhtiökokoukset pystytään pitämään turvallisesti. Koti on monelle elämän suurin sijoitus ja jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua taloyhtiön päätöksentekoon. Osakkaiden tai isännöitsijän terveyttä ei kuitenkaan saa riskeerata, Koro-Kanerva painottaa. 

Tartuntatautilaki määrää, että paikan päällä järjestettävät kokoukset pitää järjestää terveysturvallisesti. Kokouspaikalla pitää siis olla mahdollisuus pestä tai desinfioida kädet, pitää riittävät turvavälit ja lisäksi kokoustiloja pitää puhdistaa tehostetusti. Terveysturvallisuudesta vastaa kokouksen järjestäjä eli taloyhtiö.

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat viime keväästä saakka suositelleet, että taloyhtiöissä kokoustetaan etäyhteyksien avulla. Liitot ovat laatineet taloyhtiötoimijoille myös paljon erilaisia ohjeita, joita voi ladata liittojen sivuilta. 

Lisätietoja 

Mia Koro-Kanerva
toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
050 303 1615
mia.koro-kanerva@isannointiliitto.fi 

 

 

 

 

Artikkeli Yhtiökokous voi olla koronalinko – AVI:n tulkinta herättää hämmennystä taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.